Hyvinvointia positiivisen pedagogiikan kokeiluin

Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI - hankkeessa on kuluneen toimintakauden aikana toteutettu positiivisen pedagogiikan kokeiluja, joiden tavoitteena on koko yhteisön, niin lasten kuin henkilöstönkin, hyvinvoinnin lisääminen. Tässä postauksessa kerrotaan hieman syksyn 2020 aikana tehdyistä kokeiluista ja niistä saaduista kokemuksista.

Positiivisen pedagogiikan kokeiluja viedään eteenpäin positiivisen pedagogiikan pohjalla olevan PERMA+H- teorian kirjain kerrallaan. Kokeiluissa hyödynnetään Eliisa Leskisenojan Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa - kirjaa sekä projektikoordinaattorin positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelmasta saamia oppeja ja materiaaleja. Poikkeustilanteen myötä yhteiset kehittämispäivät ovat jääneet väliin, joten teemojen alustukset on toteutettu projektikoordinaattorin videoalustusten ja iltapäivän mittaisten etätapaamisten yhteydessä. Etätapaamisissa on palattu jo tehtyihin kokeiluihin ja jaettu niistä saatuja kokemuksia.

Positiivinen pedagogiikka tulee arjessa näkyviin hyvän huomaamisena ja kasvatusfilosofiana, joka kumpuaa henkilöstön hyvinvoinnista ja läsnäolosta. Se on ennen kaikkea hyvään keskittyvä ja hyvää etsivä asenne. Asennemuutoksen toteuttaminen on pitkäaikainen prosessi, sillä se vaatii uskomusjärjestelmän muutosta ja tietoista, jokapäiväistä työtä hyvän huomaamisen ja sanoittamisen suhteen. Tästä syystä kokeiluja on suunnattu myös henkilöstölle. Niiden avulla on pyritty tekemään näkyväksi, miten omaa hyvinvointia voi edistää. Tärkeää on myös, että henkilöstöllä omakohtaista kokemusta teemoista, jonka kanssa lapsiryhmässä työskennellään. 

Alkusyksystä keskityttiin tiimin yhteisen vertaisvuorovaikutuksen ja ryhmän ilmapiirin arvioinnin toteuttamisen lisäksi hyvinvointi-teemaan henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta, peilaten sitä lapsiryhmän hyvinvointiin. Tämän teeman kohdalla pohdittiin vastuun ottamista omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä jokaisen työyhteisön jäsenen panosta työyhteisön ilmapiiriin ja työhyvinvointiin. 

Myönteisten tunteiden kohdalla työyhteisön yhteisenä harjoituksena oli kiitollisuuden aiheiden kirjaaminen kiitollisuusseinään. Kiitollisuuden aiheiden kirjaaminen ja toisten kiitollisuuden aiheiden lukeminen koettiin hyvinvointia vahvistavaksi ja joissakin työyhteisöissä kiitollisuusseinä päätettiin jättää käyttöön pidemmäksi aikaa. 

Erään työyhteisön kiitollisuusseinä

Lapsiryhmissä on syksyn aikana tehty kokeiluja myönteisiin tunteisiin, toimintaan sitoutumiseen sekä viimeisenä, ennen joulua, ihmissuhteiden kokonaisuuteen liittyen. Lapsiryhmissä positiivisen pedagogiikan kokeiluja on tehty lasten ikä - ja kehitystaso huomioiden. On ollut ilahduttavaa kuulla, että esimerkiksi pienet hengitysharjoitukset ovat onnistuneet jo taaperoikäisten kanssa. Vähän isommat lapset ovat myös osanneet siirtää hengitysharjoituskorttien avulla tehtyjä hengitysharjoituksia muihinkin tilanteisiin ja rauhoittamaan niissä hengitysharjoitusta hyödyntämällä. Lisätehtävissä on kehittämisyksiköille jaettu vinkkejä siitä, miten teemoja voi halutessaan viedä myös huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön, vaikkapa Iloisia uutisia lapsestanne - kirjeen avulla. 

Ihmissuhteiden kokonaisuudessa lapsiryhmän kanssa tehtävänä kokeiluna oli ottaa kaveri kiinni hyvänteosta. Ystävällisiä tekoja bongattiin niin lasten kuin aikuisten toimesta. Tätä tehtävää tehtiin myös pienten ryhmässä onnistuneesti. Orimattilassa, Peltolan päiväkodin alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä, henkilöstö havainnoi lapsia ja bongasi ystävällisiä tekoja, jotka sanoitettiin lapsille. Jokaisesta ystävällisestä teosta ripustettiin pallo joulukuuseen.

 

Ystävällisten tekojen kuusi

"Havainnoidessamme huomasimme, miten paljon lapset jo osaavat huomioida toisia. Lohduttavat, ottavat mukaan leikkiin yms. Sanoitamme paljon arkea, lasten tekemisiä, leikkejä, kannustamme ja kehumme hyvistä teoista", ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Riikka Kreus kertoi. 

Peltolan päiväkodin alle kolmivuotiaiden ryhmässä havainnoinnin pohjalta huomattuja lasten hyviä tekoja oli mm.

* Kaverin lohduttaminen tuomalla lelu tai silittämällä hiuksista

* Kiittäminen ruokapöydässä

* "Minä tykkään Mikosta", sanoi toinen lapsi ja antoi Mikolle halauksen

* Lapsi otti toista lasta kädestä ja pyysi näin mukaan leikkimään

* Lapsi tervehti iloisesti toista ryhmän lasta aamulla, antoi lelun ja eleillä kutsui mukaan leikkimään

Mahtavia havaintoja siitä, miten pientenkin lasten toiminnassa on nähtävissä ystävällisiä ja myötätuntoisia tekoja toisia kohtaan. Systemaattinen havainnointi, taaperotyylin tunnistaminen ja hyväksyminen sekä aikuisen sensitiivinen toiminta ovat positiivisen pedagogiikan toteuttamisen kannalta pienten ryhmässä merkittävässä asemassa. Ilolla kohti uusia positiivisen pedagogiikan kokeiluja vuonna 2021!

 

Lähteitä ja luettavaa:

Avola, P &Pentikäinen, V. 2019. Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEEhappy Publishing.

Leskisenoja, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä. PS-Kustannus.

Pursi, A. Alle kolmivuotiaiden lasten pedagogiikka käytännössä. Aluehallintoviraston verkkoluento.  Katsottavissa https://www.youtube.com/watch?v=qsmTdEqDNq8