Hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen kehittämistyön tulokset NÄKYVÄKSI

Blogin päivittäminen jäi kevään kehittämistyön edetessä poikkeustilanteen kanssa rimpuillessa vähemmälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kehittämistyö olisi jatkunut entiseen malliin.

Keväällä 2021 jatkettiin hyvinvointia edistävän pedagogiikan kokeilujen tekemistä kehittämisyksiköissä. Kevään teemoja olivat merkityksellisyyden kokemukset, vahvuuspedagogiikka sekä itselle merkityksellisten asioiden saavuttamisen kokemukset. Poikkeustilanteen jatkuessa kokoonnuttiin seudullisiin kehittämisiltapäiviin Teamsin välityksellä jakamaan kokemuksia, jatkokehittämään ja oppimaan toinen toisiltamme. Lisäksi kevään aikana järjestettiin hankekoordinaattorin toimesta kyselytunteja, jotka olivat lyhyitä, tunnin mittaisia Teams-kokoontumisia, joissa oli alustus johonkin kehittämistyön teemaan liittyen sekä mahdollisuus kysyä ja keskustella kehittämistyöhön liittyvistä asioista.

Nyt, hankkeen ollessa jo loppuraportointivaiheessa, on aika pysähtyä pohtimaan mitä saatiin aikaan ja miten työskentelyssä onnistuttiin. Tuloksena yhteisestä kehittämistyöstä syntyi kaksi Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskuksen varhaiskasvatuksen laadun indikaattoreihin pohjautuvaa itsearvioinnin välinettä, joilla voidaan arvioida henkilöstön ja lasten välistä vuorovaikutusta sekä vertaisvuorovaikutusta ja ryhmän ilmapiiriä. Lisäksi kehitettiin videointiin perustuva työtapa, jota voidaan käyttää henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen tarkastelussa. Tehtyjen positiivisen pedagogiikan kokeilujen pohjalta koottiin hyvinvoinnin vahvistamisen vuosikello, Kukoistuksen Kukkaketo ja siihen liittyvä materiaalipankki.

Kehittämistyön arviointia tehtiin pitkin matkaa. Kaikkien kehitettyjen välineiden ja työtapojen kohdalla kerättiin tietoa toimivuudesta ja kehittämisideoita jatkotyöstämistä varten. Keväällä 2021 käytiin hankkeen arviointikeskusteluja Teamsin välityksellä. Arviointikeskusteluissa oli omat ryhmänsä lapsiryhmissä työskentelevälle henkilöstölle sekä esimiehille tai muille kehittämistyöstä yksikössään vastanneille. Lisäksi tietoa hankkeesta kerättiin keväällä 2021 kehittämistyöhön osallistuneita tiimeiltä Webropol-kyselyn avulla.

Arvioinnissa esille vahvuuksina nousi kehittämistyön seudullisuus, projektikoordinaattorilta saatu apu ja tuki sekä kehittämistyön teemojen kohdentuminen arjen työhön. Haasteina nousivat esille henkilöstön suuri vaihtuvuus, poikkeustilanne ja arjessa ajan löytäminen yhteiselle keskustelulle. Tulevia, yhteisiä kehittämishankkeita ajatellen kehittämiskohteina nousivat esille kehittämistyön vastuut ja suunnittelu kunnissa sekä seudullisesti vastuuhenkilöille järjestettävät tsemppaus - ja ohjauskokoontumiset.

Kehittämistyötä arvioitaessa tuli ilmi, että henkilöstön vaihtuvuus kehittämistyöhön osallistuneissa tiimeissä oli ollut runsasta. 50 % tiimeistä vaihtui useampi jäsen kehittämistyön aikana. Tästä johtuen luovuttiin alkuperäisestä ajatuksesta toteuttaa henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen arviointia uudelleen tulosten vertailumielessä, sillä vastaajien määrä olisi jäänyt erittäin pieneksi. Kehittämistyön arvioinnissa tuli esille, että tehtyjen kokeilujen hyödyllisyys yhteisöjen hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta oli suuri. Koulutukset, videoalustukset ja työyhteisöissä tehdyt kokeilut koettiin hyviksi ja niiden avulla huomattiin, kuinka pienetkin asiat ovat merkityksellisiä lapsen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Hankkeen koettiin tehneen näkyväksi tärkeitä asioita ja käynnistäneen työyhteisössä yhteistä keskustelua, jonka pohjalta kehittämistyötä on kunnissa hyvä jatkaa, vaikka yhteinen kehittämisrahoitus kehittämistyölle päättyykin.

Hankkeen tuotokset löytyvät Peda.net-sivuilta ja ovat vapaasti kaikkien käytettävissä: Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI