Tekstit

Hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen kehittämistyön tulokset NÄKYVÄKSI

Kuva
Blogin päivittäminen jäi kevään kehittämistyön edetessä poikkeustilanteen kanssa rimpuillessa vähemmälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kehittämistyö olisi jatkunut entiseen malliin. Keväällä 2021 jatkettiin hyvinvointia edistävän pedagogiikan kokeilujen tekemistä kehittämisyksiköissä. Kevään teemoja olivat merkityksellisyyden kokemukset, vahvuuspedagogiikka sekä itselle merkityksellisten asioiden saavuttamisen kokemukset. Poikkeustilanteen jatkuessa kokoonnuttiin seudullisiin kehittämisiltapäiviin Teamsin välityksellä jakamaan kokemuksia, jatkokehittämään ja oppimaan toinen toisiltamme. Lisäksi kevään aikana järjestettiin hankekoordinaattorin toimesta kyselytunteja, jotka olivat lyhyitä, tunnin mittaisia Teams-kokoontumisia, joissa oli alustus johonkin kehittämistyön teemaan liittyen sekä mahdollisuus kysyä ja keskustella kehittämistyöhön liittyvistä asioista. Nyt, hankkeen ollessa jo loppuraportointivaiheessa, on aika pysähtyä pohtimaan mitä saatiin aikaan ja miten työske

Hyvinvointia positiivisen pedagogiikan kokeiluin

Kuva
Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI - hankkeessa on kuluneen toimintakauden aikana toteutettu positiivisen pedagogiikan kokeiluja, joiden tavoitteena on koko yhteisön, niin lasten kuin henkilöstönkin, hyvinvoinnin lisääminen. Tässä postauksessa kerrotaan hieman syksyn 2020 aikana tehdyistä kokeiluista ja niistä saaduista kokemuksista. Positiivisen pedagogiikan kokeiluja viedään eteenpäin positiivisen pedagogiikan pohjalla olevan PERMA+H- teorian kirjain kerrallaan. Kokeiluissa hyödynnetään Eliisa Leskisenojan Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa - kirjaa sekä projektikoordinaattorin positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelmasta saamia oppeja ja materiaaleja. Poikkeustilanteen myötä yhteiset kehittämispäivät ovat jääneet väliin, joten teemojen alustukset on toteutettu projektikoordinaattorin videoalustusten ja iltapäivän mittaisten etätapaamisten yhteydessä. Etätapaamisissa on palattu jo tehtyihin kokeiluihin ja jaettu ni

Seudullista kehittämistyötä uudessa normaalissa

Kuva
Poikkeustilanteesta huolimatta kehittämistyömme on edennyt ihan mukavasti.Olemme käynnistäneet  positiivisen psykologian PERMA hyvinvointiteoriaan pohjautuvan positiivisen pedagogiikan kokeilut kehittämisyksiköissä. Näistä kokeiluista kerron tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessa. Kehittämispäivät on siirretty etätapahtumiksi ja lyhennetty iltapäivän mittaisiksi. Osallistujien palautteiden mukaan yhteiskehittäminen on toiminut näinkin, vaikka kasvotusten pidettäviä kehittämispäiviä onkin kaivattu. Seudullisten hankkeiden suola ja pippuri, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen jakaminen yli kuntarajojen, jää etäyhteyden välityksellä pidettävissä kehittämisiltapäivissä vähäisemmäksi, kun lounas - ja kahvitaukojen keskustelut jäävät puuttumaan.  Ryhmissä olemme toki työskennelleet myös etäkokoontumisissa. Ryhmätyöskentelyssä olemme jakaneet ajatuksia, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä liittyen positiivisen pedagogiikan kokeiluihin. Etäyhteyksien toimivuus ja taito käyttää niitä ovat haast

Vertaisvuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri NÄKYVÄKSI

Kuva
Kehittämishankkeemme yksi tavoite on luoda itsearvioinnin välineitä varhaiskasvatuksen henkilöstön käyttöön. Keväällä saimme valmiiksi henkilökohtaisen vuorovaikutuksen arviointiin tarkoitetun välineen ja kesällä saimme koottua kokemuksia myös videointiin pohjautuvasta työtavasta, jonka kehitimme henkilöstön oman toiminnan reflektoinnin tueksi.  Tänä syksynä olemme testanneet ryhmän ilmapiiriin ja vertaisvuorovaikutukseen keskittyvää arviointivälinettä. Väline koostuu henkilöstön tiimiarvioinnista ja lasten haastatteluista. Välinettä varten olemme avanneet Karvin varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöiden 19. indikaattorin  arviointikriteereiksi. Kuvan lähde: Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset, 2018 Indikaattorin avaaminen tuotti paljon hyvää keskustelua arviointivälinettä työstäneessä työryhmässä. Indikaattorin koettiin sisältävän todella paljon asiaa ja sen purkamisessa kriteereiksi jouduimme tekemään yhdistelemään luomiamme kriteerjä, jotta kriteerien mä

Videoinnin avulla hyvinvointia edistävää vuorovaikutusta NÄKYVÄKSI

Kuva
Yhtenä Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI – hankkeen tavoitteista on kehittää videointiin perustuva työtapa, jonka avulla tehdään näkyväksi henkilöstön ja lasten välisestä vuorovaikutuksesta hyvinvointia lisääviä elementtejä. Työskentely alkoi syksyllä itsearvioinnin välineen kehittämisellä. Itsearvioinnin välineen kriteerit toimivat myös videoiden analysoinnin pohjana. Kerätyn palautteen mukaan kokemukset videointiin perustuvasta työtavasta olivat pääasiassa positiivisia. Videoitavana oleminen ja itsensä katselu videoilta koettiin haastavaksi. Videoinnista saatava hyöty oman työn kehittämiseen koetiin suureksi, joka selittänee sen, että valtaosa vastaajista suhtautui positiivisesti videoinnin käyttämiseen jatkossakin oman työn kehittämisessä, vaikkakin videoitavana oleminen oli heistä haastavaa. NÄKYVÄKSI – hankkeessa lähdettiin työstämään videointiin pohjautuvaa työtapaa henkilöstön oman toiminnan reflektoinnin tueksi. Videoinnin analysoinnissa apuna käyte

Itsearviointia ja reflektointia - oma toiminta NÄKYVÄKSI

Kuva
Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI- hankkeen vuorovaikutuksen itsearvioinnin välineen kehittämistyöstä ja henkilökohtaisen itsearvioinnin lomakkeen ensimmäiseltä testauskierrokselta saaduista kokemuksista. Kokemuksia lomakkeen käytöstä kerättiin Webropol-kyselyllä  ja vastaajia oli 79. Hankekuntien varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ja projektikoordinaattorista koostuva kehittäjäryhmä työsti Ediva Oy:n Sanna Parrilan avustuksella itsearvioinnin välinettä syyskuusta 2019 alkaen. Itsearvioinnin pohjaksi valitttiin Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskuksen varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöitä kuvaavista indikaattoreista henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen kolme ensimmäistä indikaattoria sekä vertaisvuorovaikutuksen ja ryhmän ilmapiirin indikaattori 19. Näitä lähdettiin avaamaan arvioinnin kriteereiksi.  Indikaattoreita avattaessa huomattiin niiden sisältävän niin paljon asiaa, että itsearviointi jaettiin kahteen os