Itsearviointia ja reflektointia - oma toiminta NÄKYVÄKSI
Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt NÄKYVÄKSI- hankkeen vuorovaikutuksen itsearvioinnin välineen kehittämistyöstä ja henkilökohtaisen itsearvioinnin lomakkeen ensimmäiseltä testauskierrokselta saaduista kokemuksista. Kokemuksia lomakkeen käytöstä kerättiin Webropol-kyselyllä ja vastaajia oli 79.
Hankekuntien varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ja projektikoordinaattorista koostuva kehittäjäryhmä työsti Ediva Oy:n Sanna Parrilan avustuksella itsearvioinnin välinettä syyskuusta 2019 alkaen. Itsearvioinnin pohjaksi valitttiin Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskuksen varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöitä kuvaavista indikaattoreista henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen kolme ensimmäistä indikaattoria sekä vertaisvuorovaikutuksen ja ryhmän ilmapiirin indikaattori 19. Näitä lähdettiin avaamaan arvioinnin kriteereiksi.
Indikaattoreita avattaessa huomattiin niiden sisältävän niin paljon asiaa, että itsearviointi jaettiin kahteen osaan: henkilökohtaiseen arviointiin, joka sisältää henkilöstön ja lapsen välisen vuorovaikutuksen indikaattorit 1-3, sekä tiimin yhteiseen arviointiin, jota varten kriteereiksi avattiin indikaattori 19. Arvioinnin jakamista puolsi myös tiimeihin ja lapsiryhmiin toimintavuoden vaihtuessa tulevat muutokset, joten ryhmän arviointi on hyödyllisintä tehdä uuden toimintavuoden aluksi. Talvella 2020 tehty henkilökohtainen itsearviointi, jota tässä kirjoituksessa avataan, kohdistui siis henkilöstön ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen.
Kun kriteerit oli yhdessä avattu, teki jokainen itsearvioinnin ja nosti sen pohjalta itselleen kehittämiskohteen. Kehittämiskohteen valintaa ohjeistettiin niin, ettei kehittämiskohteen tarvitse olla se, mistä on antanut itselleen huonoimman arvion. Kehittämiskohteeksi voi valita myös asian, josta haluaa oppia lisää tai jossa on jo hyvä, mutta haluaa kehittyä vielä paremmaksi.
Itsearvioinnin tuloksia ei jaettu tiimeissä, vaan pelkästään kehittämiskohteet. Jokainen esitteli tiiminsä jäsenille oman kehittämisen kohteensa ja miten aikoo lähteä työskentelemään kehittämisen kohteensa kanssa. Lisäksi kerrottiin tiimin muille jäsenille millaista tukea heiltä halutaan oman kehittämisen kohteen kanssa työskentelyn tueksi. Tiimeille annattiin ohjeeksi pitää vähintään kerran kuukaudessa NÄKYVÄKSI vartti tiimipalaverissa. Ennen NÄKYVÄKSI varttia jokainen reflektoi, miten on edennyt oman kehittämiskohteensa kanssa ja miettii, onko muistanut antaa tiimin muille jäsenille tukea, jota he toivoivat tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Myös itsearvioinnin tulokset ja asetetut kehittämistavoitteet syötettiin Wbropol-kyselyyn anonyymisti. Vastausten syöttämisellä haluttiin nähdä, onko koko arviointiasteikko ollut käytössä. Lisäksi kehittämispäivissä käsiteltäviä aiheita voidaan suunnitella kehittämisen kohteita tukeviksi, kun saatiin kokonaiskuva henkilöstön kehittämiskohteista.
Kyselyyn vastanneiden henkilökohtaiset kehittämisen kohteet luokiteltiin viiteen eri luokkaan:
Ilahduttavaa oli nähdä, että itsearvioinnin tekeminen oli saanut pohtimaan omaa vuorovaikutusta lasten kanssa, ihan niin kuin tarkoituksena oli. "Välillä on hyvä miettiä omaa toimintatapaansa, lomake juuri sopiva herättelemään omaa vuorovaikutustani lasten kanssa". (Suora lainaus kyselyn vastauksista)
Tästä on hyvä jatkaa itsearvioinnin välineen kehittämistyötä syksyllä 2020 tiiminä toteutettava arviointia kohden. Siinä arvioidaan vertaisvuorovaikutusta ja ryhmän ilmapiiriä varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin indikaattorista 19 avattuihin kriteereihin pohjautuen.
Hankekuntien varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ja projektikoordinaattorista koostuva kehittäjäryhmä työsti Ediva Oy:n Sanna Parrilan avustuksella itsearvioinnin välinettä syyskuusta 2019 alkaen. Itsearvioinnin pohjaksi valitttiin Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskuksen varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöitä kuvaavista indikaattoreista henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen kolme ensimmäistä indikaattoria sekä vertaisvuorovaikutuksen ja ryhmän ilmapiirin indikaattori 19. Näitä lähdettiin avaamaan arvioinnin kriteereiksi.
Indikaattoreita avattaessa huomattiin niiden sisältävän niin paljon asiaa, että itsearviointi jaettiin kahteen osaan: henkilökohtaiseen arviointiin, joka sisältää henkilöstön ja lapsen välisen vuorovaikutuksen indikaattorit 1-3, sekä tiimin yhteiseen arviointiin, jota varten kriteereiksi avattiin indikaattori 19. Arvioinnin jakamista puolsi myös tiimeihin ja lapsiryhmiin toimintavuoden vaihtuessa tulevat muutokset, joten ryhmän arviointi on hyödyllisintä tehdä uuden toimintavuoden aluksi. Talvella 2020 tehty henkilökohtainen itsearviointi, jota tässä kirjoituksessa avataan, kohdistui siis henkilöstön ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen.
Arvioinnin prosessi
Henkilökohtaisen itsearvioinnin prosessi aloitettiin käymällä lomake esimiehen johdolla työyhteisössä läpi. Kriteerit avattiin yhdessä keskustellen: Mitä tämä kriteeri meille tarkoittaa? Miten tämä näkyy meidän toiminnassa? Miten toimin, kun toimin tämän kriteerin mukaisesti? Tämä vaihe koettiin kyselyn vastausten mukaan tärkeäksi ja hyödylliseksi. "Itsearviointi ja esimiehen kanssa käyty keskustelu tiimeittäin oli oikein hyvä ja olisi ehdottomasti hyvä ja suositeltava myös niissä ryhmissä, jotka eivät ole mukana tässä projektissa." (suora lainaus kyselyn avoimista vastauksista)
Kun kriteerit oli yhdessä avattu, teki jokainen itsearvioinnin ja nosti sen pohjalta itselleen kehittämiskohteen. Kehittämiskohteen valintaa ohjeistettiin niin, ettei kehittämiskohteen tarvitse olla se, mistä on antanut itselleen huonoimman arvion. Kehittämiskohteeksi voi valita myös asian, josta haluaa oppia lisää tai jossa on jo hyvä, mutta haluaa kehittyä vielä paremmaksi.
Itsearvioinnin tuloksia ei jaettu tiimeissä, vaan pelkästään kehittämiskohteet. Jokainen esitteli tiiminsä jäsenille oman kehittämisen kohteensa ja miten aikoo lähteä työskentelemään kehittämisen kohteensa kanssa. Lisäksi kerrottiin tiimin muille jäsenille millaista tukea heiltä halutaan oman kehittämisen kohteen kanssa työskentelyn tueksi. Tiimeille annattiin ohjeeksi pitää vähintään kerran kuukaudessa NÄKYVÄKSI vartti tiimipalaverissa. Ennen NÄKYVÄKSI varttia jokainen reflektoi, miten on edennyt oman kehittämiskohteensa kanssa ja miettii, onko muistanut antaa tiimin muille jäsenille tukea, jota he toivoivat tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Myös itsearvioinnin tulokset ja asetetut kehittämistavoitteet syötettiin Wbropol-kyselyyn anonyymisti. Vastausten syöttämisellä haluttiin nähdä, onko koko arviointiasteikko ollut käytössä. Lisäksi kehittämispäivissä käsiteltäviä aiheita voidaan suunnitella kehittämisen kohteita tukeviksi, kun saatiin kokonaiskuva henkilöstön kehittämiskohteista.
Kyselyyn vastanneiden henkilökohtaiset kehittämisen kohteet luokiteltiin viiteen eri luokkaan:
- Kiireettömyyten ja läsnäoloon liittyvät tavoitteet
- Lasten kiinnostuksen kohteiden havaitsemiseen liittyvät tavoittet
- Lasten erilaisten tunnetiloihin läpimästi vastaamiseen ja erilasten tunteiden näyttämiseen liittyvät tavoitteet
- Kehumiseen, kannustamiseen ja rohkaisemiseen liittyvät tavoitteet
- Muut tavoitteet, esim. pienryhmätoimintaan, erityistä tukea tarvitsevien lasten kohtaamiseen ja arjen tilanteisiin liittyviä tavoitteita
Kiireettömyyteen ja läsnöoloon liittyviä kehittämiskohteita oli eniten, mutta lasten kiinnostuksen kohteiden havaitsemiseen liittyviä oli lähes yhtä paljon. Kolmanneksi eniten haluttiin kehittyälasten erilaisiin tunnetiloihin vastaamisessa. Henkilöstön itselleen asettamia tavoitteita oli ilo lukea! Oli hienoa huomata, kuinka asioita oli pohdittu ja reflektoitu arviointia tehdessä.
" Lasten yksilöllinen huomioiminen/hetki lapseen kanssa joka päivä arjen tilanteissa. Tärkeä asia, joka toteutuu yleensä hyvin, mutta haluian sitä vahvistaa entisestään ja kiinnittää erityistä huomiota, että näitä merkityksellisiä kohtaamisia tulisi päivän aikana mahdollisimman paljon. Rutiininomaisia hetkiä päivään esim. aamulla jokaisen tervehtiminen töihin tullessa, hymy, silitys, kuulumisten vaihto, ruokailussa pieni hetki, päiväunille köröttäminen, silittäminen, halaus,heipat ennen kotiin lähtöä". (Suora lainaus kyselyn vastauksista)
"Yritän kiinnittää vielä enempi huomiota lasten kiinnostuksen kohteisiin, ottaa ne arjessa esille". (Suora lainaus kyselyn vastauksista)
"Parantaa vielä enemmän lapsen negatiivisen tunteen kohtaamista; tue lasta, älä mene mukaan tunteeseen". (Suora lainaus kyselyn vastauksista)
" Lasten yksilöllinen huomioiminen/hetki lapseen kanssa joka päivä arjen tilanteissa. Tärkeä asia, joka toteutuu yleensä hyvin, mutta haluian sitä vahvistaa entisestään ja kiinnittää erityistä huomiota, että näitä merkityksellisiä kohtaamisia tulisi päivän aikana mahdollisimman paljon. Rutiininomaisia hetkiä päivään esim. aamulla jokaisen tervehtiminen töihin tullessa, hymy, silitys, kuulumisten vaihto, ruokailussa pieni hetki, päiväunille köröttäminen, silittäminen, halaus,heipat ennen kotiin lähtöä". (Suora lainaus kyselyn vastauksista)
"Yritän kiinnittää vielä enempi huomiota lasten kiinnostuksen kohteisiin, ottaa ne arjessa esille". (Suora lainaus kyselyn vastauksista)
"Parantaa vielä enemmän lapsen negatiivisen tunteen kohtaamista; tue lasta, älä mene mukaan tunteeseen". (Suora lainaus kyselyn vastauksista)
Lomakkeen toimivuuden arviointi
Kyselystä saatuijen vastausten perusteella itsearvioinnin lomake oli toimiva. Lomakkeen kommentointivaiheessa keskustelua herätti lomakkeen arviointiasteikko ja se sai matalimman arvosanan myös testauksen jälkeen. Kysely osoitti kuitenkin, että arviointiasteikon kaikki vaihtoehdot olivat olleet käytössä kaikissa kysymyksissä, eikä arviointiasteikon kehittämiseksi löytynyt kyselyn avoimista vastauksista mitään yhtenäistä tekijää, joten arviointiasteikkoa ei lähdetty tässä vaiheessa muuttamaan.
 | ||||
| Kuva 1. Lomakkeen toimivuuden arvioinnin yhteenveto |
Ilahduttavaa oli nähdä, että itsearvioinnin tekeminen oli saanut pohtimaan omaa vuorovaikutusta lasten kanssa, ihan niin kuin tarkoituksena oli. "Välillä on hyvä miettiä omaa toimintatapaansa, lomake juuri sopiva herättelemään omaa vuorovaikutustani lasten kanssa". (Suora lainaus kyselyn vastauksista)
Tästä on hyvä jatkaa itsearvioinnin välineen kehittämistyötä syksyllä 2020 tiiminä toteutettava arviointia kohden. Siinä arvioidaan vertaisvuorovaikutusta ja ryhmän ilmapiiriä varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin indikaattorista 19 avattuihin kriteereihin pohjautuen.
Kommentit
Lähetä kommentti